23.09.21

Käyttääkö yrityksenne ulkomaista alihankintaa tai vuokratyötä? Päivitä tietosi!

silta_artikkeli_tyontekijan-lahettaminen

Laki työntekijöiden lähettämisestä Suomeen muuttui vuoden 2020 lopulla ja siirtymäaika vanhojen sopimusten osalta päättyy 1.12.2021. Jos yrityksesi käyttää ulkomaista alihankintaa tai vuokratyötä, varmista viimeistään nyt, että teillä toimitaan kaikilta osin uuden lain mukaisesti!

Lakia työntekijöiden lähettämisestä sovelletaan silloin, kun Suomessa toimiva yritys tekee alihankintaa tai vuokratyötä koskevan sopimuksen ulkomaisen yrityksen kanssa, ja ulkomainen yritys lähettää työntekijänsä tekemään sopimuksen mukaisen työn Suomeen. Lakia sovelletaan myös yritysryhmän sisäisessä siirrossa silloin, kun ulkomainen työntekijä työskentelee Suomessa.

Suomalaisesta yrityksestä ei sopimuksen myötä tule ulkomaisen työntekijän työnantajaa, vaan ulkomainen yritys säilyy edelleen työnantajana ja tätä myöten myös vastuullisena lähetettyä työntekijää koskevista työnantajavelvoitteista.

Laki edistää työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua

Lain tavoitteena on edistää Suomeen lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua suomalaisten työntekijöiden kanssa palkkauksessa ja työehdoissa. Lähetetyn työntekijän palkka määräytyy jatkossa joko alan yleissitovan työehtosopimuksen, työehtosopimuksen liityntäsopimuksen nojalla sitovan työehtosopimuksen tai vastaanottavassa yrityksessä vastaavassa työssä noudatettavan palkkatason mukaan.

Suomen lain mukaisia työehtoja, kuten esimerkiksi työaikalain säännöksiä säännöllisestä työajasta ja sen ylittymisestä, sunnuntaityöstä, lepoajoista sekä vuosilomalain säännöksiä vuosiloman pituudesta, vuosilomapalkasta ja lomakorvauksesta noudatetaan silloin, kun ne ovat edullisempia kuin lähetetyn työntekijän työsopimukseen muuten sovellettavan lain mukaiset työehdot.

Mikäli työnantajan maksaman erän luonteesta on epäselvyyttä, katsotaan se palkan sijaan kustannusten korvaukseksi, jolloin maksettua erää ei huomioida Suomen työehtojen täyttymisen arvioinnissa. Työnantajan kuittausoikeutta lähetetyn työntekijän palkasta on myös rajoitettu eikä työnantaja saa jatkossa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palkka on jätettävä ulosottokaaren tai sen nojalla annetun asetuksen mukaan ulosmittaamatta.

Siirtymäaika päättyy 1.12.2021

​​Laki työntekijöiden lähettämisestä muuttui 1.12.2020. 

Merkittävimmät muutokset aikaisempaan koskevat

  • työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen määräytymistä
  • palkan määräytymistä
  • lähettävän yrityksen tekemän ennakkoilmoituksen tietosisältöä, sekä
  • vuokratyöhön liittyvien tietojen antamista lähettävälle yritykselle.

Laissa otetaan myös kantaa työnantajan vastuuseen matka- ja majoituskustannuksista, majoitusolosuhteisiin sekä pitkäaikaiseen lähettämiseen. Suomalaisen tilaajayrityksen on huolehdittava omista velvoitteistaan tilaajavastuulain pohjalta.

1.12.2020 voimaan tullutta lakiuudistusta sovelletaan jo kaikkiin sellaisiin sopimuksiin, jotka on tehty ulkomaisen yrityksen kanssa 1.12.2020 tai sen jälkeisenä ajankohtana.

Vuoden mittainen siirtymäaika koskee aikaisemmin tehtyjä sopimuksia, jotka ovat olleet voimassa ennen 1.12.2020. Näiden osalta suomalaisen tilaajayrityksen tulee 1.12.2021 mennessä päivittää alihankintaa tai vuokratyötä koskevat sopimuksensa vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä. Siirtymäaika ei koske pitkäaikaista lähettämistä ja 12 kuukauden aikarajaa.

Huomaa, että lähettämisen ennakkoilmoittamista koskevat säännösmuutokset astuvat voimaan 1.10.2021 alkaen.

Rakennusalalla rakennuttajalle ja työmaan pääurakoitsijalle on asetettu erityinen selvitysvastuu tilanteissa, joissa lähetetylle työntekijälle ei ole maksettu lain ja työehtosopimuksen edellyttämää palkkaa.

Ennen kuin teet sopimuksen, muista nämä!

Ennen kuin alihankintaa tai vuokratyötä koskeva sopimus tehdään, tilaajana toimivan suomalaisyrityksen tulee täyttää tilaajavastuulain mukaiset selvitysvelvollisuutensa.

Esimerkiksi:

  • pyytää ulkomaiselta työnantajalta lähetetyn työntekijän sosiaaliturvan määräytymistä koskeva todistus ennen työnteon aloittamista.
  • varmistaa, että työterveyshuolto on järjestetty Suomessa.
  • pyytää selvitykset verorekisterimerkinnöistä ja veronmaksuasioista yrityksen kotimaan lisäksi myös Suomesta silloin, kun ulkomaisella yrityksellä on sopimuksentekohetkellä Y-tunnus Suomessa.
  • varmistaa ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeus ja toimittaa tarvittaessa TE-toimistolle selvitys työhön sovellettavista työehdoista sekä vakuutus siitä, että työehdot ovat voimassa olevien säännösten ja työehtosopimuksen mukaiset.
  • toimittaa ulkomaiselle yritykselle ne tiedot, jotka tämä tarvitsee työnantajavelvollisuuksiensa täyttämiseksi, esimerkkinä tiedot sovellettavasta työehtosopimuksesta ja työehdoista.
  • ottaa huomioon jatkolähettämistilanteita koskevan tietojenantovelvollisuuden laajentuminen.

 

Tilaajan muut velvollisuudet

Lähetettävää työntekijää koskevan ennakkoilmoituksen osalta tilaajan tulee varmistaa, että lähettävä yritys tekee työnteon aloittamista koskevan ennakkoilmoituksen oikea-aikaisesti Suomen työsuojeluviranomaiselle.

Tilaajan tulee myös varmistua siitä, että lähettävällä yrityksellä on Suomessa laissa tarkoitettu edustaja. Näiden lisäksi tilaajan velvollisuuksiin kuuluu informoida työpaikan luottamusmiestä, luottamusvaltuutettua ja työsuojeluvaltuutettua ulkomaalaisesta työntekijästä ja häneen sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Työntekijöiden lähettämistä koskevan lain noudattamista valvotaan. Suomalaisen tilaajayrityksen tulee huolehtia, että myös ulkomainen yritys hoitaa omat ilmoitusvelvollisuutensa, sillä ulkomaisen yrityksen laiminlyönnistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu myös suomalaiselle tilaajayritykselle.

Tarvitsetko apua lakiuudistuksen tulkintaan? Me autamme!

Jos lakiuudistuksen vaikutukset oman yrityksesi käytänteisiin ovat vielä epäselvät tai sinulla on muita aiheeseen liittyviä kysymyksiä, jätä meille yhteydenottopyyntö. Asiantunteva konsultointipalvelumme auttaa mielellään kaikissa aiheeseen liittyvissä kysymyksissä.