09.12.16

Reikäkorteista robottiin! Miten palkka-asiantuntijan työ on muuttunut?

Palkka-asiantuntijoiden työn luonne on muuttunut huimasti viime vuosikymmenten aikana. 1970- ja vielä 1980-luvullakin kaikki tehtiin itse, käsityönä. 80-luvun mittaan tulivat avuksi tietokoneet. Nyt on vuorossa seuraava iso kehitysaskel, eli robottien tulo toimistolle.

Tietotekniikka on helpottanut palkanlaskentaa vuosien varrella, mutta tehnyt siitä myös aikaisempaa yksitoikkoisempaa. Näin kiteyttävät tunnelmansa palkkoja vuosikymmeniä laskeneet siltalaiset, Sillan Helsingin toimistossa työskentelevät Marja Rehn ja Arja Ojuva.

Piikki päällä

Marja Rehn aloitti palkanlaskijana vuonna 1974 silloisessa vakuutusyhtiö Kalervossa. Silloin palkanlaskija oli paljon haltija: Hän teki työsopimuksia ja avasi pankkitilejä työntekijöille, ei ollut HR-osastoja eikä kaikilla pankkitilejä. Nauraen Marja muistelee rei'itettyjä henkilökortteja, joita pyöritettiin tarkoitukseen tehdyssä piikissä ennen tilipäivää. Ne, joiden kortit tipahtivat piikistä, olivat oikeutettuja peruspalkan ohella johonkin lisään. Systeemin salaisuus piili oikeassa rei'ityksessä, joka oli tarkkaa työtä.

Palkansaajille tehtiin A4-arkin kokoiset, vuoden kerrallaan voimassa olevat pahviset palkkakortit, joihin merkittiin kuukausittain henkilön palkkatiedot veroineen ja ay-maksuineen. Vuoden lopussa palkkakortista laskettiin kunkin palkansaajan tiedot verokirjoihin, jotka luovutettiin palkansaajille edelleen verottajalle toimitettavaksi. Kaikesta tästä huolehti palkanlaskija.

Palkoista tehtiin kalkkeeripaperin avulla kolme kappaletta, joista päällimmäinen lähetettiin pankkiin, yksi jäi palkanmaksajalle ja alimmaisesta kappaleesta taiteltiin palkansaajalle tilinauha eli paperisuikale, josta ilmenivät palkkatiedot.


arja-ja-marja_2

Kuvassa Marja Rehn ja Arja Ojuva

Konepalkasta apua 1980-luvun kiireisiin

Tietokoneet tulivat palkanlaskentaan 1980-luvulla, muistelee Arja Ojuva, joka aloitti palkanlaskijana Postissa vuonna 1980. Puhuttiin ylpeinä konepalkoista. Silloin palkanlaskijoita koulutettiin paljon ja perusteellisesti. Oli päiväkausia kestäneitä koulutustilaisuuksia. Sillan alkuaikoina jopa asiakas maksoi koulutuksia. Nyt uuden oppiminen tai opettaminen tapahtuu paljolti työn ohessa.

Mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan?

”Tänä päivänä palkansaajaa ja hänen palkkaansa koskevat tiedot tulevat palkanlaskentaan valmiina paketteina, jotka palkka-asiantuntija kokoaa yhteen. Työ on melko rutiininomaista, mutta vaatii tarkkuutta ja ennakointia. Erityisesti kimurantit  tilanteet ja niiden ratkaiseminen tekevätkin hyvää aivoille”, Arja sanoo.

Palkkaveteraanien keskuudessa saakin kannatusta Sillan strategiassa vilahtava ihmiseltä ihmiselle -palvelu.

Esimerkiksi puhelinpalvelun säilyttämistä kannatetaan lämpimästi, sillä siinä toteutuu tällä hetkellä konkreettisimmin kohtaaminen eli ihmiseltä ihmiselle -periaate.

Tulevaisuudessa käytössä on varmasti myös muitakin kanavia kontaktoimiseen, mutta tosiasia on se, että kanavasta viis, henkilökohtainen palvelu ja sitä kautta erinomaisen asiakaskokemuksen tuottaminen  on se, joka pysyy keskiössä.